Ilmastokriisi ja kestävän kehityksen haasteet koskettavat koko ihmiskuntaa. Juutalaisessa perinteessä huolenpito maailmasta ei ole uusi teema – se on ollut osa Tooran opetusta jo vuosituhansien ajan. Ruokailutottumuksilla, kulutustavalla ja suhtautumisella luomakuntaan on syvä hengellinen ja eettinen merkitys.
Keittiö on yksi niistä paikoista, joissa juutalainen ympäristöetiikka kohtaa arjen valinnat konkreettisella tavalla. Kosher-periaatteet, bal tashchit -käsky ja säästäväinen ruokakulttuuri tarjoavat ajankohtaisia vastauksia myös nykyajan kestävyyskysymyksiin.
Miten kosher-periaatteet liittyvät ilmastokriisiin?
Kosher-säädökset eivät ole syntyneet ensisijaisesti ekologisista syistä, mutta niiden ydinperiaatteet tukevat vastuullista ja tietoisempaa elämäntapaa.
Kosherin periaatteisiin kuuluu:
- Tietoinen syöminen: Kaikki ei ole sallittua syötäväksi. Tietyt eläimet, tavat teurastaa ja yhdistää ruokia on rajattu pois. Tämä kasvattaa kykyä tehdä harkittuja, eettisiä valintoja.
- Ravinnon pyhittäminen: Ruoka ei ole itsestäänselvyys, vaan Jumalan lahja, jota käsitellään kunnioittavasti.
- Elämän kunnioitus: Säädökset eläinten hyvinvoinnista ja teurastuksen inhimillisyydestä opettavat arvoa luodulle elämälle.
Nykyajan näkökulmasta kosher voi ohjata syvempään pohdintaan: mistä ruokamme tulee, miten se tuotetaan, ja mikä vaikutus sillä on ympäristöön ja yhteisöihin.
Samaan aikaan monet juutalaiset ajattelijat ovat korostaneet, että liiallinen lihankulutus ja teollinen eläintuotanto ovat kestävän kehityksen kannalta ongelmallisia. Useat rabbiiniset auktoriteetit ovat alkaneet puhua ”eco-kasherutista” – kashrut-säädösten soveltamisesta myös ympäristöeettisiin kysymyksiin.
Bal tashchit – älä tuhlaa! Juutalainen ympäristöetiikka keittiössä
Tooran käsky bal tashchit (”älä tuhlaa”) on yksi vahvimmista juutalaisista periaatteista, joka liittyy suoraan kestävään kehitykseen.
Peruslähde on 5. Mooseksen kirjan ohje:
”Kun piirität kaupunkia pitkän aikaa sotien sitä vastaan, älä turmele sen puita kirveelläsi…” (5. Moos. 20:19)
Talmud laajentaa tämän periaatteen koskemaan kaikkea tuhlaamista: ruokaa, energiaa, materiaaleja, vettä ja muita luonnonvaroja.
Keittiössä tämä tarkoittaa käytännössä:
- Vältä ruuan pois heittämistä. Hyödynnä tähteet uusina aterioina.
- Suosi kokonaisia raaka-aineita, hyödynnä myös kasvien varret ja lehdet.
- Osta ruokaa harkiten, suunnittele ateriat etukäteen.
- Käytä energiaa säästeliäästi ruuanlaitossa ja säilytyksessä.
- Kierrätä pakkaukset ja suosi uudelleen käytettäviä astioita.
Bal tashchit opettaa, että kaikkeen luotuun on suhtauduttava kunnioituksella – myös keittiössä ja ruokapöydässä.
Ympäristöystävällinen ruuanvalinta: paikallinen, sesonkiluonteinen, säästäväinen
Juutalainen näkökulma tukee vahvasti ympäristöystävällistä ruokailua:
- Paikallisuus: Läheltä hankitut tuotteet vähentävät kuljetuksen aiheuttamia päästöjä ja tukevat paikallista taloutta. Israelissa esimerkiksi monet sapatti- ja juhlaruoat valmistetaan paikallisista sesongin vihanneksista ja hedelmistä.
- Sesonkiluonteisuus: Sesongin tuotteet kasvavat luonnollisesti ja vaativat vähemmän keinotekoista energiaa ja kemikaaleja. Jo Raamatussa korostetaan sadon kiertokulkua ja ensihedelmien arvoa.
- Kasvispainotteisuus: Vaikka liha kuuluu moniin juhla-aterioihin, juutalaisessa traditiossa on vahva kasvisruoan arvostus. Monet sapatin ja juhlien reseptit voidaan valmistaa kasvis- tai parve-versiona.
- Säästäväisyys: Tooran opettama kohtuullisuus näkyy siinä, ettei ruokaa valmisteta tai nautita ylenpalttisesti, vaan arvostaen kohtuuden ja kiitollisuuden henkeä.
Ravintoketjun joka vaiheessa juutalainen etiikka kutsuu miettimään: kulutanko vastuullisesti, säilytänkö maailman tuleville sukupolville paremmin kuin sen sain?
Ruoka ei ole pelkkää henkilökohtaista valintaa – se on uskonnollinen ja eettinen teko. Juutalaisessa perinteessä ruokailu yhdistyy syvään vastuuseen Jumalan luomistyöstä ja luonnon kunnioittamisesta.
Kosherin tietoisuutta kasvattava voima, bal tashchit -käsky tuhlaamattomuudesta ja keittiössä tehtävät arjen pienet valinnat ovat kaikki osa suurempaa kutsua: olla luotettavia maailman huoltajia (shomrei adamah).
Kun syömme tietoisesti, valitsemme paikallista ja sesonginmukaista, vältämme tuhlausta ja kohtelemme ruokaa kiitollisuudella, me emme ainoastaan pidä kosheria – me rakennamme oikeudenmukaisempaa, kestävämpää maailmaa.